Polvarit

Eilen alkoi viikonloppu räväkästi. Lähdimme Tampereen seudulle lapsenvahdeiksi. Kummitytön vanhemmille osuivat päällekkäiset pikkujoulut. 

Ilta sujui rattoisasti:

- piilosilla

- kirjoja lukien

- kaunotarta ja kulkuria katsellen

- iltapalaa syöden

- katsoimme myös pari jaksoa postimies Patea pienemmän neidin toivomuksesta

Tytöt olivat niin herttaisia kuin vain 5- ja 2-vuotiaat voivat olla. Ehkä hiukkasen vieraskoreuttakin oli mukana:)  Yöllä ajoimme kotiin ja saimme varmaankin peltipoliisisakot.

M on aina tykännyt Austermannin aloe vera -langoista. Tällä kertaa päätinkin tehdä polvisukat, koska lankaa oli kerrankin riittävästi. Neulomisen aloitin jo reissussa, mutta tällä hetkellä mikään ei tunnu valmistuvan nopeasti. Pienenä jännitysmomenttina häilyy vielä sukkien sopivuus. Jouluna sitten testataan.

Kuten näkyy, raitoja en edelleenkään edes yritä kohdistaa:D

Mikähän minua oikein vaivaa?

Liekö syysahdistus vai aikainen kevätväsymys, kukapa tietää. Ei huvita blogata tai lähinnä ei huvita kaivaa konetta esiin eikä mitään käsitöitäkään valmistu, joten miksi kannattaisi blogatakaan.

Mutta tänään on valmistunut käsityö, jes! Tai oikeastaan se valmistui lähes kokonaan pari viikkoa sitten. Siitä asti se on odottanut pingoitusinspiraatiota, joka vihdoin viimein saapui toissapäivänä. Ja yllätys, yllätys sain viimeistelyt tehtyä eilen ja tänään kuvasin. Hyvä minä!

Tässä on valmis käsityö:

Pelleriini Teeteen cacaosta

Ohjeen ja langan sain, kun viimeksi kävin neuletapaamisessa. Ohje on lankakauppamme, Pitsi&Palmikko, Anun käsialaa. Ohje on julkaistu myös Modassa. Kerrankin sain langan kulumaan kokonaan. Viimeiset sentit upotin tähän virkattuun nappiin.

Tämä kääräistään äidin joulupakettiin. Toivottavasti se lämmittää tulevana talvena.

Niin ja ostin minä reissulta lankaa juuri siitä amsterdamilaisesta kaupasta, jonka edessä minut kuvattiin. Leuvenissä katselin vain näyteikkunaa. Ostokset ovat tässä:

Misti Alpacaa halusin ostaa sen pehmeyden vuoksi. Rowanin langat taas halusin värin vuoksi. Suunnitelmaa näille ei ole, mutta ehkä niistä joskus valmistuu jotain tai sitten ei:)

Pintaraapaisu Amsterdam-Bryssel-Leuven 24.10.-28.10.

Tämän matkan tarkoitus oli käydä nuorisoa moikkaamassa ja samalla viedä heille lisää tavaroita, joten syvällinen tutustuminen paikkakuntiin jäi vähemmälle.

Lensimme Amsterdamiin Finnairin suoralla iltapäivälennolla. M oli meitä vastassa ja jatkoimme junalla M:n asunnon lähelle. M:n yksiö sijaitsee lähellä Ajaxin kotistadionia, jonne ilmeisesti puolet lentokoneesta täyttäneet ruotsinruotsalaiset olivat matkalla. Sinä iltana oli Ajax-Manchester City -ottelu.

M:n asunto oli tosi toimiva ja hänelle juuri sopivankokoinen ja tilaa riitti majoittamaan meidätkin. Asunnon katsastamisen jälkeen lähdimme kurkistamaan Amsterdamin keskustaa. Jossain matkan varrella eksyimme katsomaan em. jalkapallo-ottelua johonkin sporttibaariin. Ajaxin voitettua 3-1 löimme ylävitosia paikallisten kanssa:DD

Seuraavana päivänä kuljeskelimme ympäri Amsterdamia. Tässä muutamia maisemia:

Paikallinen lankakauppa:

Tämä herättää hilpeyttä suomalaisissa:

Kaupungilla kiertelyn lomassa tuli nälkä ja poikkesimme pannukakuille ja minttuteelle. Tässä pannukakussa oli mielenkiintoinen yhdistelmä vuohenjuustoa ja vadelmahilloa.

Minttuteessä oli reilusti minttua.

Perjantaina jatkoimme M:n kanssa matkaa Brysseliin junalla. Tapasimme myös J:n Brysselin rautatieasemalla, josta jatkoimme yhdessä hotellille. Sateinen ilta Brysselissä jatkui tutustumisella lähiympäristöön eli historialliseen keskustaan.

Manneken Pis oli aivan nurkan takana. Tällä kertaa pissaavalle pojalle oli puettu vaatteet päälle.

Vohvelikojussa oli patsas isommassa koossa:

Joidenkin mielestä Brysselissä sijaitsee maailman kaunein aukio, Grand Place. Valitettavasti kuvat ovat aika harmaita, mutta oli se aika upea. 

Lauantaina jatkoimme junalla J:n opiskelupaikkakunnalle, Leuveniin. Rautatieasema oli remontissa. 

Leuven on varsinainen opiskelijakaupunki. Opiskelijoita siellä on lähes 40.000 ja kaupunki itsessään on noin Lahden kokoinen mutta huomattavasti historiallisempi.

Leuvenin kaupungintalo:

Leuvenissä oli myös lankakauppa.

Tässä Leuvenin 'tuntemattoman opiskelijan patsas' :D

Leuvenissä ostimme kojusta aidot belgialaiset vohvelit kermavaahdolla, nam. Valitettavasti vohvelinsyönnistä ei tullut otettua kuvaa. Se oli aika sottaista puuhaa.

Illalla palasimme Brysseliin ja illalliselta palattuamme näimme näin kauniin kauniin kuvan heijastettuna seinälle.

Sunnuntaiaamuna kävimme vielä yhteisellä aamiaisella, jonka jälkeen rautatieasemalla J lähti takaisin Leuveniin ja me M:n kanssa Amsterdamiin. Juna kulki suoraan Schipholille, joten meidän tarvinnut kiertää Amsterdamin keskustan kautta.

Lento lähti etuajassa ja oli ajoissa Suomessakin, mutta voitettu aika suli matkatavaroiden odotteluun ja valituksen tekemiseen, koska matkalaukustani oli lennon aikana kadonnut yksi pyörä. Jännitystä riitti vielä viimeiselle etapillekin. Meillä oli kesärenkaat ja Etelä-Suomeen oli matkamme aikana satanut ensilumi.

Aikainen lintu jne.

Poikkeuksellisesti olen jo näin aikaisin koneella. Ihan itseäkin ihmetyttää:) Mitään valmista käsityötä ei ole esitellä, mutta parikin on kesken. Poikkeuksellista sekin; olenhan yleensä vain yhden työn nainen:DD

Mutta ehkä näitäkin voisi kutsua käsityöksi.

Sen jälkeen kun ensimmäisen kerran tein sytykeruusuja, ne ovat olleet ehdoton hitti perheessämme. Ja ne todella toimivat. Jos niillä ei saa tulisijaa syttymään, niin ei sitten millään. Kanamunakoteloiden suhteen minulla ei ole materiaalipulaa, koska työkaverit auliisti tuovat niitä minulle, mutta kynttiläjämistä on pikkuisen puutetta. Tuikuista ei jää lainkaan jämiä eikä lyhdyissä poltettavista öljykynttilöistäkään paljoa. Pöytäkynttilöiden loppuunpalaminen taas kestää tosi kauan. Siispä välillä joutuu takkaa sytyttelemään ihan peruspahvilla yms.

Mielenkiinnolla odotetaan, tuleeko viikonloppuna tänne eteläänkin ensilumi vai ei. Viime vuoteen nähden se olisi tosi aikaisessa, vaikka välttämättä se ei vielä pysyvää olisikaan. Toistaiseksi terassilla roikkuu ystävältä heinäkuussa saatu pelargonia näin kauniina vielä.

Mainoksen uhreina kävimme viime viikonloppuna puutarhalla ostamassa syyshortensian. Olihan siellä -70% päivät. Istutimme sen saman tien ja toivomme parasta. Onpahan keväällä tosi mielenkiintoista nähdä, onko hortensia vielä talven jälkeen elossa.

Vielä Hillokellariin

Minulla on lojunut laatikossa paljon Austermann Step -kerien loppuja. Päätin ottaa ne käsittelyyn ja tuloksena oli kaksi paria kirjavia sukkia. Materiaalia olisi ehkä ollut pisempivartisiinkin, mutta olin jotenkin viehättynyt lyhytvartisiin. Aloitin nämä varmuuden vuoksi varpaista, kosken ollut varma, mihin jämät riittävät.

Vasemmanpuolisissa on käytetty kolmea eri kerää ja oikeanpuolisissa neljää kerää, joista yksi tosin on Fabelia. Niin ja nämä menevät Hillokellariin. Saattaa jopa olla viimeinen pari, koska sukanteko alkaa jo hiukan kyllästyttää ja haluan välillä tehdä jotain ihan muuta. 

Koska edellinen kuva blogikoirasta ei ollut kaikken edustavin, laitetaan tähän toinen.

Lyhytvartiset jämälangasta

Edellisen kirjoituksen sukkalanka olikin 150g:n kerässä, joten tähteeksi jäi aika reippaasti lankaa. Sitä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi täysivartisiin tai edes lyhytvartisiin, joten otin vähän vihreää 7-veljestä kaveriksi ja lyhytvartiset perussukat tulivat valmiiksi.

Sekä edelliset että nämä sukat menevät samaan osoitteeseen eli ystävälleni synttärilahjaksi - maaliskuussa:D Olen luvannut joka vuosi neuloa hänelle sukat synttärilahjaksi ja ensi vuonna hän saakin tuplat:) Nämäkin menevät hillokellarin hyllylle.

Lisäksi vielä kuva meidän perheen nykyisistä iltapuuhista:

Puhtaat hampaat

raikas suu 

ja

hammaspeikko lannistuu

Nyt kun omat lapset eivät enää kaipaa apua hampaiden pesussa, blogikoira on päässyt sijaiseksi. Tosin tahna ei ole pepsodenttia tai elmexiä vaan kananmakuista. Ja harjakin on blogikoiran seuran nimikkokaupasta hankittu ja logolla varustettu.

Lisää sukkia

Kiitos paljon tunikakehuista! Se oli eilen päälläni ja langasta lähtee aika lailla nukkaa; olisi varmaan pitänyt  pestä ennen käyttöä. Niin ja se on kokonaan neulottu. Pinta on varrasvirkkauksen näköistä, mutta se saadaan aikaan langankierroilla ja pidennetyillä silmukoilla sekä kahdella eri puikkokoolla.

Ja tällä kertaa täällä on valmistunut sukkia. Lanka on jälleen Tallinnan tuliaisia, Austermann Step 6. Mallineuleena raitalangalle sopivasti Jepyn Polvekeraidalliset sukat.

Puikkokoko oli 3,5mm. 

Lanka oli ihanan pehmeää. Sehän sisältää aloe veraa ja jojoba öljyä. Muistaakseni myös ohuemmassa Stepissä on samat aineet, mutta se ei tuntunut neuloessa läheskään yhtä pehmeältä. Nämäkin menevät hillokellarin hyllyille.

Tunikamallinen pusero

Kiitos paljon orkideaneuvoista!

Tämän kirjoituksen otsikko on otettu suoraan lehdestä. Minusta se vain kuulosti niin hauskalta. Olen aivan yllättänyt itseni ja neulonut jotain melkein uudesta lehdestä. Kyseessä on Moda 5/2012 ja malli 22. Sattumalta ostin kesällä Tallinan reissulta paketin Linie 277 Linolo -lankaa Karnaluksista. Halusin vain kokeilla jotain pellavaista; käyttötarkoituksesta ei silloin ollut tietoakaan. Kun em. lehti tuli, kiinnitin heti huomiota hauskaan mallineuleeseen. Ja kun tutkin mallia tarkemmin, huomasin tutun langan. Ja pakkohan se oli tehdä, kun kerran langatkin olivat valmiina.

Ja takaa:

Ja kuvatkin on otettu peräti neule päällä ja ulkona:DD

Miten orkidea säilyy hengissä ja vieläpä voi hyvin?

Viime viikonloppuna talon miesväki vahvistettuna miehen veljellä matkailivat Tallinnassa. Minä sain siksi aikaa vieraakseni taannoisen Tallinnan matkaseurani. Ystäväni toi minulle tuliaisiksi orkidean, joka kukkii näin kauniisti.

Nyt sitten kaipalisinkin orkideanhoito-ohjeita. Minulla on M:n hoidettavakseni antama orkidea pysynyt sitkeästi hengissä ja kerran jopa kukkinut, mutta mielelläni ottaisin vastaan kokeneempien neuvoja.

Tänään tehtiin taas kerran pikavisiitti lentokentälle. Jhän palasi kesätöistä elokuussa paivän M:n lähdön jälkeen ja piti muutaman viikon kesälomaa. Nyt sitten jatko-opinnot kutsuivat - Belgiassa:DD

Ekat hillokellariin ja tunnustusta

Anneli oli vähän aikaa sitten virkannut kivat tossut. Ohje niihin löytyi Rakkaudesta villalankaan -blogista, Kukkakeijun tossut. Ilmeisesti virkkauskäsialani on tiukempaa kuin ohjeessa, koska jouduin vähän säätämään kerrosten ja senttien kanssa. Mutta loppujen lopuksi tossuista tuli juuri sen kokoiset kuin halusinkin ja sopivat saajalleen. Tosin perille ne menevät vasta jouluna.

Ja tossuthan menevät hillokellarin täytteeksi.

  

Minua on jälleen muistettu. Sekä Ritva että Susu antoivat minulle tunnustusta. 

Kiitos aivan hirveästi! 

Tunnustuksen säännöt ovat:

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa, jolta sait sen.

2. Anna tunnustus (5) suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä.

3. Kopioi Post it ja liitä se blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin.

En nyt jaa eteenpäin, koska olen jälleen myöhässä ja kaikilla taitaa ko. tunnustus jo olla.