ss

ss

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Imatran Valtionhotellissa 23.5.-25.5.2014

Miehen kanssa meille tulevat tasavuodet täyteen ja sitä juhliaksemme lähdimme viikonlopuksi kauneimpaan tietämäämme kotimaan hotelliin.


Olemme pari kertaa ihailleet sitä ulkoapäin, mutta nyt pääsimme myös sisälle emmekä todellakaan pettyneet. Historian havina oikein tuntui joka puolella. Valitettavasti tämä tarkoitti myös ilmastoinnin puuttumista, museoviraston päätös. Huoneemme oli ylimmässä kerroksessa mustan katon alla ja kun lämpötilat hipoivat kolmeakymmentä, niin siinä oli olemista. Onneksi huoneessa oli tuuletin, joka soi hiukan viilennystä. Mutta ei lämmin luita rikkonut edes blogikoiralta.


Launtaina aamiaisen jälkeen suuntasimme kaupungille. Minulla olivat suunnitelmat selvillä, Virkkukoukkuseen. Siellä sitten aikaa kuluikin ja jotain tuli ostettua. Sieltä suunnattiin kävelykadulle, joka oli todella eläväinen, paljon porukkaa ja erilaisia esityksiä. 

Koska ulkona oli niin hillittömän kuuma, palasimme hotellille vähän huilaamaan. Siellä katselimme kiekkoa ja joimme päiväkahvit. Kun ilma hiukan viileni lähdimme ulkoilluttamaan blogikoiraa. Meillä kävi hyvä tuuri, koska kun pääsimme kosken partaalle, kaiuttimista alkoi kuulua Sibeliusta ja koskinäytös alkoi.

Kosken uoma normaalisti:


Ja sitten sitä vettä tuli ja tuli





Myös blogikoira haisteli viileitä tuulahduksia


Kosken rannalla on myös vanhoja nimikirjoituksia.


Kosken vastakkaisella rannalla oli hiidenkirnuja.


Koskinäytöksen ja lenkin jälkeen, piti vielä katsoa Suomen voittoisa peli. Pelin jälkeen lähdimme illalliselle hotellin ravintolaan. Ruoka oli todella hyvää ja palvelu erinomaista. Ruokailun jälkeen blogikoira pääsi vielä vilvoittelemaan pienelle lenkille ja sitten uni maittoi meille kaikille.

Pakko oli vielä kuvata pari kylttiä. Eikös Imatran kuuluisin asukas, Antsku, asunut Mansikkalassa :D



Sunnuntaina olikin kotimatkan aika. Lämpötilat matkan aikana muuttuivat Lappeenrannan kolmestakympistä Utin kahdeksaantoista. Korialla (tulipa sielläkin käytyä ja vähän ostoksiakin tehtyä) iski päälle oikein kunnon ukonilma, josta blogikoira ei pitänyt lainkaan.

Valtionhotelliin voisimme mennä joskus uudelleenkin.

tiistai 13. toukokuuta 2014

70-vuotispäivillä Ruotsissa 9-11.5.2014



Kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, miehen täti täytti tässä kuussa 70. Miehen serkut ottivat yhteyttä ja pyysivät meitä mukaan juhlimaan.Tädille ei tosin mainittu asiasta lainkaan etukäteen. Yllätysvieraina oleminen tuntui meistäkin hauskalta idealta, joten selvittelimme hiukan matkustusvaihtoehtoja.

Täti ei asu Tukholman lähellä vaan etelämpänä jonkun matkan päässä Norrköpingistä. Laivamatka Tukholmaan olisi vienyt liikaa aikaa, joten päädyimme suoraan lentoon Norrköpingiin Flybe'llä. Juhlat oli tarkoitus järjestää lauantaina, mutta sinä päivänä ei ollut lentoja, joten lähdimme jo perjantaiaamuna.

Perjantaipäivän vietimme tutustuen Norrköpingiin ja vietimme seuraavan yön Strand -hotellissa. Olemme käyneet miehen sukulaisten kanssa kaupungissa ennenkin, mutta aikaisemmin emme ole näin kiireettömästi voineet siellä katsella paikkoja.




Kevät siellä oli pitemmällä kuin täällä.



Lento oli perillä heti aamusta, joten veimme vain tavarat hotellille säilytykseen ja lähdimme etsimään brunssi/lounaspaikkaa. Hotellin respatytön suosituksesta päädyimme paikkaan nimeltä Knäppingsborg. Siellä nautimme aikaisen lounaan ja jatkoimme matkaa ruokakauppaan. Hotellista oli meille luvattu huone jo ennen aikojaan, joten seuraavaksi pääsimmekin purkamaan tavarat ja vähän lepäilemään.





Siinä lepäillessä vierähtikin aikaa alkuiltaan (ja hiukan tuli katseltua jääkiekkoakin). Hotellissa ei ollut omaa ravintolaa, mutta löysimme kaupungilta hyvän ravintolan, joka ei ollut kiinalainen, italialainen tai thaimaalainen. Siinä istuskellessa huomasimme, että kaupat näyttivät sulkeutuvan viimeistään seitsemältä. Norrköping on ehkä Tampereen kokoinen kaupunki, mutta ilmeisesti siellä on keskusta autioitumassa, koska montaakaan vastaantulijaa ei kävellessämme ollut.

Lauantaiaamuna heräilimme rauhassa ja kävimme aamupalalla.




Huoneen luovuksen jälkeen meille jäi vielä aikaa ennen kuin miehen serkut tulivat meitä hakemaan. Sen ajan käytimme kävelemässä kaktuspuistossa. Kaktuksia ei sinne vielä oltu istutettu, mutta muita kasveja kyllä löytyi.





Sitten jo odottelimme serkkuja meitä hakemaan. Pientä sekaannusta oli aiheuttanut hotelimme nimi Strand. He olivat sekoittaneet sen Grand hotelliin, joka onneksi sijaitsi kadun toisella puolella ja puhelimetkin oli keksitty.

Yllätyksemme onnistui täydellisesti. Tädille taisi tulla kyynel silmään, kun tulla tupsahdimme olohuoneeseen. Ilta kului rattoisasti kuulumisia vaihtaen ja sekaisin suomea ja ruotsia puhuen. Miehen serkkujen puolisot ovat ruotsalaisia eivätkä heidän lapsensa puhu tai ymmärrä suomea. Oma ruotsinkielentaitoni on ruostunut huolestuttavasti; sitä ei vain tule normaalisti käytettyä. Ilta huipentui euroviisujen kisakatsomoon. Valitettavasti Ruotsi voitti Suomen jälleen, muttei Suomikaan huonosti pärjännyt.

Vähän lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen ehdimme vielä jutella pari tuntia ennen kuin piti lähteä lentokentälle.

Nämä kaverit olisin voinut napata mukaan.