ss

ss

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Viisi kuvaa arjesta: Tiistai

MariJ haastoi minut esittelemään blogissa viisi kuvaa omasta arjestani viitenä eri päivänä. Jokaisen kuvan kohdalla pitää myös haastaa joku toinen bloggaaja. Haaste on vapaaehtoinen, ja haastettu voi itse päättää, osallistuuko vai ei.

Minähän en ole mikään talousihme. Ruoanlaitto on suureksi osaksi miehen vastuulla ja leivontakin innostaa vain satunnaisesti. Siivous on pakkopullaa, mutta on yksi taloustyö, josta oikeastaan pidän.


Itse asiassa pyykinpesukin on mielestäni mukavaa (siis kun kone pesee), mutta kaikkein eniten pidän pyykin silittämisestä. Varsinkin, jos pyykki on kuivattu ulkona, hommasta suorastaan nauttii. Silitys on siksi minusta tarpeellista, koska en käytä pesukoneessa huuhteluaineita ja esim. puuvillaiset vaatteet tuntuvat pyykin jälkeen aika koppuraisilta ja silitys tekee niistä huomattavasti paremman ulkonäön lisäksi paljon pehmeämpiä.

Silityslautani on varmasti peräisin 80-luvulta, mutta se on edelleen täysin toimiva. Päällisen olen joutunut pari kertaa vaihtamaan. Sen sijaan silitysrautoja minulta on kulunut yllättävän paljon. Joko ne ovat saaneet jos jonkinlaisia oikosulkuja tai sitten minä tai joku muu on pudottanut ne laudalta eivätkä ne ole enää tulleet entiselleen. Nyt on menossa pari-kolme vuotta vanha rauta.

Sitten onkin taas haasteen vuoro. Haastan Tarjan Äipän touhut blogista. Haasteeseen vastaaminen on vapaaehtoista.

6 kommenttia:

  1. Minulla on just päivastoin.. nykyisin noin yleensä ottaen siivous ja ruuanlaitto mukavaa puhaa. Toki huonojakin päiviä niiden suhteen on. Mutta silittämistä inhoan ja en kyllä viitsi esim. noita t-paitoja silittää vaikka varmasti se olisi hyvä juttu. Luulen että silityskammoni on saanut alkunsa nuoruudesta kun olin yhdeksän kuukautta aupairina Englannissa. Siellä piti silittää joka päivä kaikkea aluvaatteista lähtien. Kun menin naimisiin niin meillä oli sellainen "avioehto", että mies silittää itse paitansa ym. ja niin on aina ollut! :) Äidiltä peritty mankeli on kyllä käytössä sillä tykkään että lakanoiden pitää olla sileitä.

    VastaaPoista
  2. Minä taas en silitä ikinä mitään, vaikken käytä huuhteluaineitakaan. Kaikki vaatteet sellaisinaan päälle vaan, myös lakanat menee ryppyisinä sänkyyn. :) Meillä käytetään silitysrautaa ainoastaan hamahelmitöiden silittämiseen (mies tekee sen) ja neuleiden höyryttämiseen - koska höyryttäminen on nopeampi vaihtoehto kuin pingottaminen, eli siinä tapauksessa valitsen kahdesta pahasta sen lievemmän. ;) (en pingota muita neuleita kuin jotain huiveja, paitsi virkatut huivit yleensä höyrytän nekin) Juhlavaatteet saatan silittää niiltä osin, mikä näkyy päällepäin, mutta niitä tilaisuuksia on ehkä 1-2 kertaa vuodessa. :) Itsehän käytän juhlissakin neuleita, niin käytännössä ne on lasten kauluspaidat, mitä silitän.

    VastaaPoista
  3. Mikä silmänilo, ulkona kuivatetut hyvän tuoksuiset pyykit silitettyinä ja kauniisti viikattuina kaappeihin. Ei vain sovi minun pirtaan, en pidä silittämisestä. Koetan oikoa pyykit niin hyvin että silitettävää jää mahdollisimman vähän. Siivous on kivaa ja vallankin se hyvä olo kun koti on siistinä.

    VastaaPoista
  4. Allekirjoitan Sinikan kommentin täysin. Mankelointikin on varmaan nykypäivänä turhaa työtä monen mielestä: mutta se tunne kun siivouspäivän ilatana voin mennä nukkumaan kauniiden, puhtaiden ja sileden lakaoiden väliin on minusta vaan niin ylellinen.:)

    VastaaPoista
  5. Kiitos, kun haastoit. Otan haasteen vastaan. Katsotaan mitä tulee.

    VastaaPoista
  6. Ei oo todellist et joku voi tykätä silittämisest? Mä en silitä just ikinä ja inhokkipuuhani kodissa on tiskikoneen tyhjennys. Oltiin Karvisen kans seukattu pari vuotta ku oli yks meno, johon lähdettiin meiltä. Ennen kotoa lähtemistään hän soitti ja kysyi et omistanko silitysraudan:-)

    VastaaPoista